Kolmas kerta toden sanoo?

Aloitin oman blogin -taas.

Tämä on kolmas kerta, kun yritän saada kyhätyksi blogia. Ongelma ei niinkään ole blogin luominen: olen varma, että kuka tahansa muutaman aivosolun omaava henkilö osaa nykyään luoda itselleen blogin. Katso vaikka.
Ongelma on se, että luodessani blogin ja ajattelen mullistavani sillä maailman ja kirjoittavani sinne kaikista Tärkeistä asioista.

Kuitenkin ajatusketjuni on aina ensimmäisen tekstini jälkeen tällainen:

-Tämä nimi nyt on ihan tyhmä -eihän kukaan ikinä tänne eksy. Kirjoittelen omia ajatuksiani tänne kunnes minusta tulee hullu skitsofreenikko, joka lukee omia tekstejään ja kommentoi niitä saadakseen jotain vastakaikua.

-Mutta ehkä idea on vain kirjoitella, eikä mulllistaa maailmaa. Kyllä tänne joku joskus eksyy, ja jos ei eksy big deal!

-Noh, tämä on ihan typerää. Keskityn fiksumpiin ja tärkeimpiin asioihin kuten... No joka tapuksessa tiskivuori odottaa.

Ja näin tämän kauniin (ja nyt jo skitsofreeniseltä kulostavan!) sisäisen keskustelun jälkeen unohdan koko blogini autuaasti ja se hautautuu jonnekin internetin kaatopaikalle. Aamen.

Kertomalla tämän tarinan julkisesti avautuen, kuten Johanna Tukiainen kummittelevista demoneistaan konsanaan, pyrin varmistamaan, että jatkaisin kirjoittamistani myös myöhemmin. Tarvitsen terapeuttisen avautumiskanavan, johon voin purkaa ajatuksiani... no lähes kaikesta. (Lisäksi kirjoitin pari vuotta sitten ylioppilaskokeeseeni, että pidän omaa blogia. Valehteleminenhan on rumaa, joten aion nyt korjata äidinkielen sensoreille aiheuttamani tahattoman ilkeyden -olen pahoillani arvon Sensorit, se vain lipsahti kynästäni!)

Nyt kun olen kirjoittanut historiallisen kolmannen kerran ensimmäisen tekstini internetin salaperäiseen maailmaan, voin keskittyä tärkeämpiin asioihin kuten ulkoasun muuttamiseen ja omien tietojeni päivittämiseen.

p.s Voin jo nyt kuulla tiedän pidättävän hengitystänne pohtien tuota elintärkeää kysymystä: "Tuleeko jatkoa?". Tähän voin vastata (erittäin hyvän) laulun sanoin God only knows: vaikken Jumalaan uskokaan, ja oikeastaan kyseisestä aiheesta minulla kyllä olisi paljonkin kirjoitettavaa, hmm...